Kirjeitä Karjalasta / Letters from Karelia

YLE 1 esitti Ykkösdokumentti-sarjassaan sunnuntaina 25.9.2005 kanadalaisen dokumenttielokuvan Kirjeitä Karjalasta (Letters from Karelia, National Film Board of Canada, ohjaus Kelly Saxberg).

Elokuva kertoo kanadansuomalaisen Aate Pitkäsen tarinan. Kanadassa suomalaisista vanhemmista syntynyt Aate lähti 30-luvun pulavuosina omien kokemustensa sekä neuvostopropagandan seurauksena rakentamaan ihanneyhteiskuntaa Neuvosto-Karjalaan. Alkuun elämä Karjalassa näyttikin sujuvan odotusten mukaisesti, eikä Aate edes harkinnut paluuta Kanadaan. Menestystä tuli paitsi työelämässä myös urheilussa hiihtäjänä. Pian kuitenkin huhut Stalinin puhdistuksista osoittautuivat todeksi. Ystäviä ja tuttuja vietiin yöllä, eikä heistä kuultu sen koommin. Useimmista kohtalotovereistaan poiketen Aate uskoi ihanteisiinsa vielä silloinkin kun ne muiden silmissä ja kokemuksissa osoittautuivat pettymykseksi.

Suomalaiselle Aaten ajatusmaailman ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia. Kuinka suomalainen voi omiensa hädän hetkellä asettua heitä vastaan? Pyrkikö Aate säästämään oman henkensä ryhtyessään vakoilijaksi Suomea vastaan? Todennäköisempää lienee kuitenkin, että syyt löytyvät Aaten tinkimättömyydestä ihanteidensa suhteen. Harva muistaa Suomen ja Kanadankin olleen virallisesti sodassa toisiaan vastaan Suomen haettua tukea Hitlerin Saksalta Neuvostoliiton ylivoiman edessä. Tälläkin seikalla on todennäköisesti ollut vaikutuksensa Aaten päätöksiin. Vakoilumatkallaan silloin suomalaisten hallussaan pitämässä Petroskoissa kiinni jääneen Pitkäsen tarina olisi jäänyt kertomatta, jos vankilan suomalainen johtaja olisi hävittänyt tämän kotiin Kanadaan kirjoittamat kirjeet. Aaten itsensä tarina päättyi surullisesti teloitukseen mutta dokumentin tarinassa on onnellisempikin puolensa. Kirjeiden aikaansaaman kiinnostuksen seurauksena Aaten poika (jota hän ei koskaan itse nähnyt) avioliitosta venäläisnaisen kanssa löytyy kuusikymmentä vuotta myöhemmin Moskovasta ja tämä kuulee vihdoin isänsä viime vaiheista sekä tapaa Kanadassa vielä elossa olevan tätinsä.

Heikki Kokkonen